Eilen tallilla päätin pistää pari puomia poneille hiekkatarhaan. Ponit katsoi toisessa tarhassa ihan kummissaan mitä väsäsin, keskeytti jopa syömisen hetkeksi. Puomeja siksi, että alamme treenaamaan sekä liikkeitä, että poniagilitya.  Hain muutaman puomin, sellaisia joita ponit saavat potkia ja pureksia jos asiakseen näkevät. Yhden laitoin ihan puomina tarhaan, toisen sillai että sidoin kolme puomia päällekkäin että siitä tuli hieman suurempi. Kun päästin ponit hiekkatarhaan, ne pysähtyi valppaana katsomaan mitä ihmeitä ne oikein oli. Sitten ne varovasti hiipivät lähemmäs ja kurkottelivat metrinpäästä. Keke uskaltautui jo lähemmäs ja kopautti etusellaan puomia, mutta perääntyi samantien vähänmatkaa. Sitten se kopautti uudestaan ja puraisi sitä äkkiä ja hyppäsi pakoon Atte kannoillaan. Minkäs ponit itselleen voivat, ties mikä uudenaikainen krokotiili se voisi olla! Muttakun puomi oli yhäedelleen paikoillaan, eikä tehnyt pienintäkään elettä hyökätä, ponit uskalsivat mennä haistelemaan sitä. Pian ne maisteli, kosketteli ja ihmetteli sitä, sitten ne uskalsi jo kävellä sen ohi ja suunnata toiselle puomille. Se ei ollutkaan enään niin pelottava. Ja sitten se jo unohtui.

Myöhemmin kun siivosin pikkutarhoja, ponit taas kiinnostui puomeista. Keke jopa nosti pystyyn sen kolmen puomin viritelmän :P AtteKäveli niiden yli. Ainaskin saivat rauhassa tutustua niihin. Harjasin ponit hiekkatarhassa. Keke sai ylleen silat ja taluttelin sitä pari kierrosta ne päällä. Odotin jonkunmoista protestointia mm. häntäremmiä vastaan ja kireää vatsaremmiä, mutta Keke oli tosi hyvin. Tuntui ettei se olisi huomannut edes siloja.
Atte pääsi kokeilemaan puomeja. Ponia ei tarvinut todellakaan pakottaa tai edes kannustaa niiden yli. Se käveli niiden yli ja kun sitten ravailtiin, se innostui ja hyppäsi sen korkean puomin oikein korkealta. Se ei yrittänyt ollenkaan väistää niitä puomeja, kun tajusi mitä haluan siltä. Atte on niin hurjan ponipuolinen. Tästä se agilityura alkaa :)

Sunnuntaina olimme mustialassa yleisönä, Sara oli myös mukana.  Oli kiva nähdä hienoja poneja, ja yrittää vähän katsella miten ponit liikkuu, mitkä ovat hyvät liikkeet ja miten hyvät esittäjät esittävät poneja. Jos vaikka itsekkin oppisi.
Mukana oli myös Furunäs Nelsonin varsoja, jotka taisivat menestyä aika hyvin :)
Mm. 2-vuotias ori Skattens Wellington oli luokkansa 3. ja palkittiin II. palkinnolla! Luminous Lu Art oli ryhmänsä 3. ja palkittiin I. palkinnolla! Promisehill Faery Fluckra oli ryhmänsä 4. ja palkittiin I. palkinnolla!

Senlisäksi Furunäs Nelsonin jälkeläisluokka voitti kultaa ja oli koko jälkeläisluokan voittaja! Tosi hienoa!